torstai 20. marraskuuta 2014

Pikainen postaus: Hyvin menee

Lueskelin tuossa muiden blogeja, sillä tässä on muutama viikko tullut taukoa siitäkin hommasta. Ei tosiaan ole kauheasti tämä koneella istuminen innostanut, kun kouluhommat on vihdoin saatu hoidettua. Nyt olen kuitenkin parin päivän aikana päivittänyt muidenkin kuulumiset. :) Voisin muuten jossakin vaiheessa listailla, että mitä oikein luen. Tuli sellainen olo, että voisin itsekin kertoa kuulumisia.

Tämä viikko on sujunut oikein mallikkaasti. Syömiset ovat liikkuneet 1500-1600 kilokalorin välillä. Enemmänkin voisi syödä, mutta en ole tuntenut itseäni nälkäiseksi. Viikonloppuna tulee varmaan vähän tankattua, niin pysyy aineenvaihdunta hyrräämässä eikä nälkävelkaa kerry liiaksi. Tänään kävin juoksemassa vajaan tunnin lenkin ja sen lisäksi tein noin vartin vatsalihassetin. Juoksu kulki oikein mukavasti, joskin taas kävi ilmi, että keskivauhti oli paljon hitaampi kuin olin ajatellut. No jaa, samapa tuo. Maasto oli mäkinen, joten ei se ainakaan mikään löntystelylenkki ollut.

Tänä aamuna vaaka näytti lukemaa 75,8kg. Huisia! Kilo on pudonnut maanantain punnituksesta, mikä tuo tietysti motivaatiota jatkaa samalla linjalla. Nyt voisin vältellä vaakaa ensi maanantaihin saakka. (Ja paskat! En kuitenkaan malta. :D) Mutta voisin yrittää... Tällainen lipsuminen ei onneksi vaaranna projektia pahasti. Mutta hei! Kohta, jopa ensi viikolla, voisi olla mahdollista saavuttaa ensimmäinen, palkinnon arvoinen tavoite <75kg. Ei mikään pikkujuttu! Ja kun Kiloklubin nappulatkin ovat hohtaneet vihreinä koko viikon, voin taputella itseäni olalle. Erityisen merkittävää tämä on siksi, että parin viimeisen viikon aikana, alamäkeen kieriminen tuntui vääjäämättömältä, mutta sain kurssin korjattua, ja (kevyempi) elämä hymyilee jälleen.

Ja vielä semmoinen huomautus, että näin opiskelijaelämästä työelämään siirtyneenä olen oppinut taas huokaisemaan muiden mukana: Luojan kiitos, huomenna on perjantai! :D Ihanaa perjantaita, kanssakamppailijat!

keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Housut tippuvat

Tänään koin ihanan, mutta ärsyttävän huomion, kun laitoin jalkaani farkut, joita en vähään aikaan ole käyttänyt. Minulla on ollut lempifarkut, joita olen mustien strech-farkkujen ohella pääasiassa käyttänyt, joten muut farkut ovat jääneet kaapin perukoille. Lempifarkuissa on kuitenkin haaroissa reikä, joten laitoin tänään toiset farkut. Virhe! Nuo farkut eivät ole varsinaisesti olleet tiukat ainakaan pitkään aikaan. Mutta jestas sentään! Jouduin oikeasti pelkäämään välillä, että farkut tipahtavat alas. Bussipysäkin ja työpaikan välisellä kilometrin kävelymatkalla farkut olivat valahtaneet jo niin alas, että jollei minulla olisi ollut pitkää takkia, olisi joku voinut minut pidättää koulun lähellä vilauttelusta. Juu, ne farkut saavat lähteä matonkuteiksi. Pitääpä raahautua vaateostoksille, kun nuo mainitsemani mustat housutkin alkavat olla niin kulahtaneet, ettei kohta kehtaa enää käyttää.

Kiva huomata, että jotain tuloksia on tullut. Paino oli tämän aamun vaakalukeman mukaan taas hyvässä laskussa: 76,1kg. Päästäisiinköhän tällä viikolla jo alle 76kg:n? Kävin salilla tänään. Taukoa viime kertaan oli ehtinyt syntyä reilun viikon verran, sillä viime viikolla oli niin paljon menoja. Ihan hyvin se sujui. Käsissä kyllä tuntui, että voimat meinasivat loppua. Maastavetoon toisaalta täytyy lisätä painoja, mutta niitä olenkin tehnyt surkean pienillä painoilla, sillä olen joutunut hiomaan tekniikkaa tosissani. Kävi aluksi tosi pahasti alaselälle. Salilla meinasi iskeä välillä ulkonäköepätoivo, kun kädet näyttivät löllöiltä ja reidet muhkuraisilta. Milloin alkaisin viimein näyttää oikeasti nätiltä? Eikä tämä edes johtunut muihin kuntoilijoihin vertailusta.

Ajattelin, että joulukuun alussa voisin käydä teettämässä uuden treeniohjelman tai itse muokata tuota ohjelmaa. Alkaa vähän puuduttaa, ja toisaalta kaipaisin juuri esim. käsille ja reisille enemmän kohdistettua treeniä. Uskon, että lehdistä leikkaamieni treeniohjelmien, netin ja aiemman kokemuksen avulla kykenisin tekemään ihan pätevän ohjelman itsekin, mutta toisaalta ohjaajan kanssa käytävä keskustelu saattaisi taas tuoda jonkinlaisen motivaatiolisän. Pitänee miettiä asiaa. Voisin myös käydä ennen joulua uudelleen kehonkoostumusmittauksessa, jotta saisin vähän viitettä siitä, mihin suuntaan ollaan sillä saralla menossa.

Tällaisia ajatuksia tänään. Kiteytettynä positiivisia fiiliksiä, mutta myös pientä turhautumista. Yritän taas petrata vähän tämän blogin visuaalisen ilmeen kanssa. Kuvat ovat olleet vähän vähissä. Pahoittelen!

maanantai 17. marraskuuta 2014

Liikunnan superviikko?

Huoh! Sain viikonloppuna päähäni, että tällä viikolla voisin pitää sellaisen liikunnan superviikon. Eli pyrin liikkumaan ainakin lähes joka päivä ihan kunnolla, ja ehkä välillä vähän pidempiä settejä. No, viikko ei alkanut parhaalla mahdollisella tavalla. Nukuin ihan järjettömän huonosti ja vähän, joten nyt ainoastaan tekisi mieli nukkua. Hiiskattiin tällaiset teemaviikot!

No, jospa saisin nukuttua vaikka päiväunet, joiden jälkeen taekwondo-treeneihin raahautuminen ei ehkä tuntuisi ihan niin kamalalta. Treenit ovat vasta kahdeksasta yhdeksään. Vähän turhan myöhäinen aika, kun ei pääse ajoissa rauhoittumaan sänkyyn, mutta ehtiipähän varmaan ennen niitä huoahtaa kunnolla. Yritän saada itseni väännettyä treeneihin - tulihan lauantaina hankittua lajista keltainen vyökin (aloittelijan valkoisen tilalle). ;)

Huomenna tarkoitus olisi käydä pitkällä lenkillä, ja keskiviikkona menen salille. Venyttelyäkin yritän mahduttaa mahdollisimman moneen väliin, sillä lauantain vyökokeen jäljiltä, ja muutenkin, lihakset ovat olleet tosi kireät ja jumiset. Olen ollut viime aikoina vähän laiska venyttelyn suhteen.

Tänään ryhdyin taas merkkailemaan Kiloklubiin ruokia. Se on ollut pienellä paussilla, mutta nyt alan taas ahkerasti kartuttamaan tarratiliä (ks. täältä). :) Olen kyllä ihan ylpeä siitä, etten ole tänään sortunut herkkuihin, sillä tämän ultimaalisen väsymyksen myötä se olisi hyvinkin todennäköistä. Unohdin syödä välipalan ennen töistä lähtöä ja raahauduin kauppaan supernälkäisenä, ja silti sinnittelin kotiin asti syömään jogurttia vadelmilla ja hasselpähkinärouheella. Taputan itseäni olkapäälle. Ehkä tämä tästä taas lähtee sujumaan.

Motivaatiota toi se, ettei paino ollut lepsuilun takia lipsahtanut kovinkaan korkealle. Aamulla vaaka näytti 76,8kg, eli vain puolisen kiloa enemmän kuin missä alimmillaan on käyty. Olin pelännyt paljon pahempaa. Tästä on hyvä jatkaa matkaa alaspäin. Nyt voisin vilkaista läpi motivaatiokuvakansioni, jotta muistan, mihin sitä ollaankaan menossa.

perjantai 14. marraskuuta 2014

Elämää gradun jälkeen

Heips kaikille! Eipä ole tullut kirjoiteltua blogia pitkään aikaan. Tällä tavalla tämä elämä menee, että välillä on intoa ja aikaa johonkin, välillä taas ei. Palautin gradun reilut kaksi viikkoa sitten (valtava huojentunut tuuletus), ja sen jälkeen ei ole juurikaan tullut koneella istuttua. En ole siis jaksanut oikein blogiakaan kirjoitella. Tässä nyt kuitenkin pientä välipäivitystä:

Tällä hetkellä on menossa laihdutusprojektissa vähän huono vaihe. Lopetin sokerilakkoni gradun palautukseen, ja sen jälkeen karkit ovat hiipineet valitettavan suureen rooliin ruokavaliossani. Korjausliikettä pyritään nyt tekemään ja yritänkin löytää parempia naposteluvaihtoehtoja karkin tilalle ja lopettaa napostelun jopa kokonaan. Ärsyttää kyllä!

Liikunta on kuitenkin pääosin pysynyt mukana. Tämä viikko on ollut "kiireinen". Täynnä sellaisia mukavia kiireitä, kuten lätkämatsia kavereiden kanssa ja leffassa käyntiä kullan kanssa. Meiltä löytyi neljä leffalippua, jotka piti tällä viikolla käyttää, joten kävimme eilen ja toissapäivänä pitkästä aikaa sellaisen kulttuurin parissa. Kotona kun vehkeet alkavat olla ihan hyvät, ei leffaan oikein meinaa jaksaa raahautua. Ja töitäkin olen saanut. Jouluun asti kuluvat päivät vilkkaiden ekaluokkalaisten kanssa, joten ei tässä tylsää ole päässyt tulemaan.

Yritän kuitenkin tsempata blogin pidon kanssa ja samoin syömisessä. En aio ottaa vaivalla tiputtamiani kiloja takaisin! Ihanaa viikonloppua!