Motivaation juurruttamista

Näin parina ekana päivänä painonpudotusprojektissa motivaatio on huipussaan ja tuntuu, että kyllähän minä tähän pystyn. Helppoa kuin heinänteko! Nyt kun tätä hommaa on tullut aloiteltua muutamaan otteeseen, kuten olen aiemmin kertonut, voi ihan rehellisesti todeta, että ei se helppous montaa päivää jatku. Motivaatiokin katoaa johonkin, vaikka ne varsinaiset syyt laihduttamiseen eivät tietenkään häviä mihinkään. Ne kai vain unohtuvat mukavuudenhalun alle.

Milläs sitä motivaatiota saisi pidettyä yllä? Meillä on ensi kuussa tiedossa muutto uuteen kämppään, ensimmäiseen omaan sellaiseen. Siitä ehkäpä myöhemmin lisää, mutta tänään tein sellaisen jutun, joka on jo kauan jumittanut laatikon pohjalla. Kävin läpi kaikki vanhat lehdet (MeNaiset Sport, Fit, KG, KuntoPlus), jotka olen säästänyt, ja keräsin niistä talteen hyvät jumppa- ja ruokaohjeet. Samalla leikkelin lehdistä inspiroivia kuvia, pääasiassa kauniista ja hyväkroppaisista naisista. Muutamia marja- ja hedelmäkuviakin pääsi mukaan. Niistä tarkoituksena olisi tehdä kollaasi, jonka voin sitten ripustaa johonkin hyvälle paikalle motivaatiota nostattamaan. Se olisi ohjelmassa huomiselle.

Siinä lehtiä selaillessa tuli nousi kova halu päästä liikkumaan: Uimaan, kuntosalille, Zumbaan, BodyCombatiin, juoksemaan... Miksi se halu iskee aina juuri silloin kuin urheilu ei ole mahdollista?! En tänään viitsinyt riskeerata lentsun pahenemista, joten päätin ottaa rauhallisesti. Venytellä oli tarkoitus, mutta jotenkin tämä ilta on hurahtanut noiden lehtien parissa. Ajattelin ainakin pienen venyttelyn tässä ennen nukkumaanmenoa vielä tehdä. Mutta toivon, todella toivon, että tuo kuntoiluhalu säilyisi! Huomenna voisi jo vähän uskaltaa taas käydä kävelemässä ja torstaina ehkä vesijuoksemassa. Ensi viikolla voisin uskaltautua taas kuntosalille. Tuon lihasten treenaamisen aion nyt ottaa ykkösprioriteetiksi noiden rempallaan olevien paikkojen takia.

Syöminen on tänään sujunut hyvin. Tein sitä chili sin carnea päivällä, joskin siitä tuli jotain epämääräistä kasvismössöä, kun heittelin sekaan kaikkea, mikä hyvältä tuntui. Mutta ihan hyvää siitä tuli. Ainakin siihen nähden, että pääraaka-aine on tumma soijarouhe, joka vaatii ihmeitä maistuakseen yhtään miltään. Tällä kertaa uskaltauduin heittelemään chiliä, valkosipulia ja inkivääriä ihan urakalla. Päivälliseksi tein kanasalaattia ja siitä tuli tosi hyvää! Tein itse salaatinkastikettakin. En yleensä edes käytä sellaista juurikaan, mutta ajattelin, että yritän tehdä noista salaateista mahdollisimman houkuttelevia, kun minulla on tapana vähän kyllästyä niihin. Näin helteillä ne ovat niin hyvää ruokaa, kun ei muuta oikein meinaa tehdä mieli. Paitsi tietysti kaikkea naposteltavaa...

Mutta se salaatinkastike: pari teelusikallista turkkilaista jogurttia, pieni valkosipulin kynsi, n. teelusikallinen sitruunamehua, rouhittua mustapippuria ja vähän currya. Tuosta riitti hyvin kahdelle. Ja aikaa tuon tekemiseen meni varmaankin kolme minuuttia.