Häihin valmistautumista

Sanoin tällä viikolla yhdelle puolitutulle, että minulla on lauantaina häät. Tarkoitin siis, että olen menossa häihin. Onneksi tajusin noin sekunnin sadasosassa keskustelukumppanin ilmeestä, että nyt pitää korjata, ja huomautin kyseessä olevan ystävien, eivät omat häät. Tuostakin otsikosta voisi päätellä muuta, mutta omat häät ovat siis joskus hamassa tulevaisuudessa - ehkä. Emme ole avopuolisoni kanssa kihloissakaan.

Mutta huomenna ovat siis ystävieni häät. Kolmannet häät tänä vuonna, todennäköisesti viimeiset. Olen tänään miettinyt ulkonäköäni aika paljon. Kokeilin, minkä mekon laittaisin. Minulla oli kolme vaihtoehtoa. Yksi mekoista on liian iso. Harmittaa aika paljon (mekko saisi siis olla pienempi, itse en haluaisi olla suurempi), koska se on tosi ihana! Se oli oikea löytöjen löytö New Yorkista. Calvin Kleinin keltainen kotelomekko, joka on tosi ihana mallinen ja maksoi vain muutaman kympin. Mutta liian iso siis. Pitänee kavennuttaa sitä. No, yksi mekoista taas oli vähän tiukka. En saanut itse vetoketjua kiinni. Avun kanssa se olisi saattanut onnistuakin, mutta ei se istunutkaan ihan täydellisesti. Jäljelle jäi siis kolmas vaihtoehto, joka istui tosi nätisti. Se on itse tekemäni, oranssi, leveähelmainen mekko. Yläosa ei ole aivan niin kiva, mutta laitan päälle pitsisen boleron, jolloin mekko näyttää tosi kivalta!

Innostun aina tällaisten juhlien alla tälläytymään vähän liiaksikin. Nytkin kokeilin jo etukäteen kiharrella hiuksia. Minulla kun on nyt hiuksissa kasvatusvaihe aika lyhyistä, joten malli on tosi kökkö ja hankala laittaa. Kihartamalla saattaa tulla ihan jees. Kävin tänään kaupoissa tekemässä hankintoja. Ostin parikin pantaa, jotka ovat nyt vaihtoehtoina. Pannalla saan hiuksista varmaan vielä vähän järkevämmät. Lisäksi ostin liimattavat tekokynnet ja kynsilakkaa. Omat kynteni ovat surkeat, pureskellut nysät. Sitten ostin vielä huulipunaa ja huultenrajauskynän. Ehkä näillä avuilla saan itsestäni ihmisen näköisen... ;)

Kosmetiikkaostoksia

Juuri oikean sävyiset korvikset

Viime vuonna herätys painonpudotukseen tapahtui juuri ystävän häistä otettuja kuvia katsellessani. Olin luullut näyttäväni ihan kivalta, mutta todellisuus oli toinen. Yhteiskuvassa tyttöjen kanssa en nähnyt muuta kuin valtavan lihavan käsivarteni sekä leveän sääreni. Toivon, ettei näin käy taas. Viime päivinä näkemys omasta ulkonäöstä on taas vaihdellut jatkuvasti. Tänään oli ihan hyvä fiilis, mutta sitten sitä sattuu katsomaan itseään peilistä tietyssä kulmassa ja itseluottamus romahtaa. Voi kun sitä joskus voisi olla itseensä edes suhteellisen tyytyväinen katselukulmasta, vaatteesta ja asennosta riippumatta!

Huulipunatesti. Ihanaa viikonloppua kaikille!

P.S. Avomies kyseli, että olenko alkanut pitää jotain muotiblogia, kun otan kuvia meikeistä. Tämä päivitys oli tosiaan vähemmän painonhallintapitoinen. Palaan oikeaan asiaan seuraavalla kerralla. Tämäkin kuitenkin kertoo tästä lihavan sielunmaisemasta: Kiinnitän huomion muihin kauneuskikkoihin ja käytän rahaa kaikkeen hömpötykseen, kun kroppa ei ihan miellytä.