Tänään tuntuu siltä, että eilisen sooloilu saattoi kuin saattoikin olla hyvä ratkaisu. Olen aloittanut nyt vähän niinkuin puhtaalta pöydältä. Vaaka näytti mitä näytti (ei onneksi yli 80kg), mutta aamupäivän vessarallista päätellen jotakin nesteitä kehosta on tainnut poistua. Aloin taas pitkästä aikaa merkkailla ruokia Kiloklubiin.
Seurailen nyt ainakin jonkun aikaa tarkemmin, miten paljon oikeasti syön. Ehkä olen pari viime viikkoa elänyt jossakin itsepetoksessa. Olen syönyt muka-vähän ja muka-hyvin, vaikka ehkä ruokavalio ei sitten kuitenkaan kestäisi tarkempaa tarkastelua. En oikein tiedä. Yleensä olen pystynyt aika hyvin osoittamaan, mistä painon junnaaminen tai nousu on johtunut. Nyt otan siis vähän tarkemman asenteen ja katson, josko paino nyt lähtisi putoamaan. Jos ei, niin sitten en tiedä, mitä teen. Vieläkään en suostu luovuttamaan, vaikka näissä samoissa lukemissa on jo aika pitkään pyöritty. Ehkäpä lanseeraan taas jonkun uuden palkkiotaulukon tms. motivaatiojutun...
Kohta pitäisi jaksaa lähteä vielä lenkille. Avomies on onneksi kai lähdössä kaveriksi, joten on ehkä vähän helpompi raahautua tuonne pimeään ja kylmään. Äsken otimme yhdessä pitkät päiväunet sohvalla. En taas tiedä, miten niin paljon väsytti. Alkaa vähän huolestuttaa. Kohta alan oikeasti selvittää noita kilpirauhasjuttuja.
Onko sulta aiemmin mitattu kilpirauhasarvoja? Kannattaa yrittää päästä erikoislääkärin kanssa juttelemaan aiheesta, endokrinologi osaa antaa muutenkin hyviä vinkkejä painonhallintaan. Jälleen kokemuksen syvällä rintaäänellä. :)
VastaaPoistaHeips!
PoistaEi ole mitattu aiemmin noita arvoja. Kiitos vinkistä! Kunhan nämä graduhommat helpottavat ja saan suljettua stressitekijät pois, alan tarkemmin tarkkailla asiaa ja käyn mahdollisesti asiantuntijan kanssa jutelemassa. Kokemuksen syvät rintaäänet kuullaan ilolla! :)